Vatsakipu ruokailun jälkeen voi olla täysin vaaratonta, mutta toisinaan se voi viitata vakavampaan ongelmaan. Tämä on tarina Yrjö Reinikaisesta, joka koki vatsakivut ja sai lopulta diagnoosin suolistosyövästä.
Kivut, jotka muuttivat elämää
Ensimmäiset oireet olivat lieviä mutta selkeitä. Ajan myötä kivut pahenivat ja alkoivat vaikuttaa normaaliin elämään. Yrjö Reinikainen ei saanut nukuttua öisin, sillä kivut olivat niin voimakkaita. Hän kertoo, että itku ei auttanut ja välillä tuntui, että huutaminen olisi ainoa tapa lievittää tuskaa.
Lääkärikäynnit eivät tuoneet helpotusta
Reinikainen kärsi kivuista kolmisen vuotta ja kävi useita kertoja terveyskeskuksessa saadakseen apua. Valitettavasti lääkärikäynnit eivät tuoneet toivottua helpotusta. Hän sai vatsasuojalääkkeitä, mutta ne eivät auttaneet hänen tilannettaan.
Kun oireet eivät helpottaneet, Reinikainen määrättiin mahalaukun tähystykseen, mutta siinä ei näkynyt mitään poikkeavaa.
Paksusuolen tähystyksessä paljastui totuus
Kului vajaat kaksi vuotta, kun Reinikainen määrättiin uudelleen vatsalaukun tähystykseen. Tällä kertaa löydös oli erilainen. Hänen hemoglobiiniarvot olivat laskeneet huolestuttavan alhaisiksi, ja elimistössä oli selvästi jotain vialla.
Reinikaiselle tehtiin paksusuolen tähystys, jossa löydettiin syöpäkasvain. Kasvain oli tukossa paksusuolen yläpäässä lähellä ohutsuolta, ja se oli ehtinyt levitä myös imusolmukkeisiin.
Lääkäri suositteli leikkausta mahdollisimman nopeasti, ja se järjestettiinkin kahden viikon kuluttua. Reinikainen selvisi tähystysleikkauksesta hyvin, ja hän pääsi kotiin muutaman päivän kuluttua.
Elämä jatkui normaalisti leikkauksen jälkeen
Leikkauksen jälkeen Reinikaisen vaikein haaste oli virtsaaminen, mutta hän rohkeasti harjoitteli sitä, vaikka se aiheuttikin kovia kipuja. Syy virtsaamisvaikeuksille ei täysin selvinnyt, mutta Reinikainen kieltäytyi asentamaan uutta katerteria ja halusi pystyä huolehtimaan siitä itse.
Parissa päivässä virtsaaminen alkoi sujua ja Reinikainen pääsi kotiin. Hän ei tarvinnut sädehoitoa tai sytostaatteja ja pystyi jatkamaan elämäänsä melko normaalisti.
Syöpä ei ole maailmanloppu
Reinikainen on suhtautunut syöpään realistisesti koko sairautensa ajan. Hän ei usko turhaan murehtimiseen ja ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat. Hänelle on tärkeää painottaa lääkärin nopeaa toimintaa diagnoosin tekemisessä, sillä aikainen diagnoosi voi pelastaa ihmisen elämän.
Hän kehuu Suomen laadukasta sairaanhoitoa ja korostaa, että syöpä ei välttämättä ole elämän loppu. Nykyiset hoitomenetelmät ja leikkaukset ovat kehittyneitä, ja ihminen ei jää yksin. Reinikainen kannustaa muitakin potilaita luottamaan ammattilaisten hoitoon ja ohjeiden noudattamiseen.
Suolistosyöpä – vakava mutta ehkäistävissä
Suolistosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 3 300 ihmistä, ja se aiheuttaa noin 1 350 kuolemaa vuosittain. Aikainen diagnoosi on avainasemassa elinajanodotteen kannalta. Suolistosyöpä ilmenee usein myöhään, kun kasvain on jo ehtinyt kasvaa tai levitä.
Ennaltaehkäisy on tärkeää, ja siihen voi vaikuttaa ruokavaliolla. Runsaasti punaista lihaa ja rasvaa sisältävä ruokavalio lisää suolistosyövän riskiä, kun taas vihanneksien, täysjyväviljan ja hedelmien lisääminen ruokavalioon voi auttaa ehkäisemään sitä.
Suomessa on käynnistetty seulontaohjelma, jossa 60-vuotiaille tarjotaan suolistosyövän seulontaa. Seulonta jatkuu 74-vuotiaille asti.
(Teksti on tiivistelmä alkuperäisestä artikkelista, joka on julkaistu täällä Jane Doe, Oppia Uutta)
