Rintaan pistää, sydän tuntuu muljahtelevan paikoillaan. Tunne on epämukava. Onko sydämessäni jotain vialla?
Luultavasti ei, varsinkaan jos kivulla ei ole mitään yhteyttä fyysiseen rasitukseen, kertoo Meilahden sairaalan sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Marit Granér.
Pistävät tuntemukset rinnassa
Jotkut ihmiset ovat herkempiä tuntemaan pistoja tai muljahteluja rinnassa. Yleensä pistävä tunne rinnassa ei ole merkki mistään vakavasta sairaudesta. Muljahtelu voi johtua sydämen vaarattomista lisälyönneistä.
Ihminen ei normaalisti tunne sydämensä sykettä. Mutta kun jännittää, rasittaa itseään tai on stressaantunut, sydämen syke kiihtyy ja sen lyönti tuntuu voimakkaammin. Toiset myös aistivat pienetkin muljahtelut tai rytmin muutokset keskimääräistä paremmin, varsinkin maatessaan vasemmalla kyljellään.
Milloin kipu on huolestuttavaa?
Jos rintakipu on pistävää tai terävää ja sen voi selvästi paikallistaa, se ei todennäköisesti liity sepelvaltimotautiin. Ylävartalolla tuntuva pistävä kipu voi puolestaan liittyä lihasvaivaan tai rintalastan ruston tulehdukseen. Toistuvat rintakivut voivat olla myös ruoansulatuskanavan vaivojen oireita tai liittyä jopa paniikkihäiriöön.
Turhaan ei kannata tutkia
Marit Granérin mukaan jo jotakin sydäntautia sairastavat potilaat osaavat hyvin kuunnella sydäntään. Jos taas ihmisellä ei ole aiemmin ollut sydänoireita, hänen on hyvin vaikea tietää, johtuuko kipu sydämestä.
“Huolestuttava kipu, jota ei ole aiemmin tuntenut, kannattaa kyllä tutkia”, Granér sanoo.
Ja tietysti se, milloin itselle tai jonkun toisen puolesta on tilattava ambulanssi.
Marit Granérin mielestä ei ole mitään syytä käydä tutkituttamassa sydäntään vain varmuuden vuoksi, jos oireita ei ole. Ei vaikka suvussa olisikin sydänsairauksia.
Kipu, joka säteilee leukaan ja käteen
Jos rintakehää puristaa ja kipu säteilee leukaperiin ja vasempaan käsivarteen, kyseessä on todennäköisesti sydänvaiva. Oireet alkavat yleensä esimerkiksi kävellessä, portaita kavutessa, pyöräillessä tai lenkillä, ja ne pahenevat rasituksen aikana.
Sydänoireille tyypillinen kipu johtuu sepelvaltimoiden tukoksesta sydämen alueella. Tämä tarkoittaa, että sydänlihas ei saa riittävästi verta ja happea.
Kun pysähtyy, kipu yleensä helpottaa muutamassa minuutissa. Mutta kun lähtee taas liikkeelle, samanlainen kipu toistuu.
Jos kyseessä on sydäninfarkti, kipu ei välttämättä helpota ollenkaan.
Joskus rintakipukohtauksen voi laukaista esimerkiksi kylmä sää, tuhti ateria tai jännittäminen. Myös urheilutapahtuman seuraaminen, riidan käyminen tai vaaratilanne voi aiheuttaa sydänvaivoja.
Rasitusrintakipu on tyypillisin oire sepelvaltimotaudissa. Kipuun liittyy yleensä myös ahdistava ja puristava tunne rintalastassa. Välillä pelkkä pusertava tunne voi ilmetä ilman varsinaista kipua.
Jos potilaalla on jo todettu sepelvaltimotauti, nitron ottaminen heti rintakivun alettua voi helpottaa kohtausta, Granér kertoo.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa yleisin kuolinsyy ja merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vaikka kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähenee, potilaiden määrä lisääntyy, koska ihmiset elävät pidempään.
Kouristava kipu rinnassa
Jos rintaa kouristaa ja kipu ei hellitä, vaikka yrittäisi levätä, on parempi mennä sairaalaan. Jos tulee vielä äkillinen hengenahdistus tai menettää tajuntansa, on kyseessä vakava tilanne, ja ambulanssi on tilattava heti. Omalla autolla tai taksilla ei kannata lähteä, vaikka olisi tajuissaan.
Voimakas rintakipu, joka kestää vähintään parikymmentä minuuttia ja ei helpota lepäämällä tai nitrolla, viittaa selvään sydäninfarktiin.
Sydäninfarktin aikana potilaan iho on viileä mutta hikinen. Potilas voi myös tuntea olonsa huonovointiseksi ja saada ahdistavia tai kouristavia tuntemuksia rinnassa. Sydäninfarktissa valtimoon syntyy repeämä, jonka seurauksena valtimo tukkeutuu.
Osalla sydämen lihaksista jää verenkierron ulkopuolelle. Kohtaus voi kestää useita tunteja tai johtaa äkkikuolemaan. Sydäninfarktiin sairastuneista noin joka neljäs kuolee ensimmäiseen kohtaukseensa.
Jos henkilö haukkoilee henkeään, ihossa on kylmää hikeä ja esiintyy vaahtoavaa yskää, kyseessä voi olla sydänshokki. Tämä sydämen pumppaustoiminnan häiriö voi ilmetä sydäninfarktin yhteydessä. Shokin seurauksena elimistö ei saa tarpeeksi happea.
Hengenvaarallista on myös repivä kipu, joka tuntuu selässä ja rintakehän etupuolella, ja joka vaihtaa paikkaa jatkuvasti. Tässä tapauksessa päävaltimo on repeytynyt. Potilas kärsii vilunväristyksistä, ja äkkikuoleman vaara on hyvin lähellä. Potilas on toimitettava leikkaussaliin välittömästi.
Jatkuvaa jomotusta rinnassa
Jomottava ja jatkuva rintakipu, joka tuntuu myös levossa, voi joskus olla oire sydänpussin tai sydänlihaksen tulehduksesta. Erityisesti tällainen oire voi ilmaantua, jos edeltävänä oli kuumeinen tulehdustauti. Sydänlihastulehdus on yleisintä nuorilla ihmisillä, ei niinkään vanhuksilla.
Liikkumattomaan kipuun, jota ei vaikuta liikunta, liittyy todennäköisemmin keuhkopussin tulehdus tai jokin muu keuhko-ongelma. Jos kipu kestää samanlaisena useita päiviä, todennäköisesti sydän ei ole syynä.
Jalat turpoavat ja väsyttää
Hengenahdistus, jalkojen turpoaminen ja voimakas väsymys ovat selkeitä sydämen vajaatoiminnan oireita. Yleensä myös paino nousee. Sydämen vajaatoiminnasta johtuen sydänlihas ei pysty pumppaamaan riittävästi verta, jolloin neste kertyy keuhkoihin ja muihin elimiin. Vajaatoiminnan takana on yleensä jokin muu sydänsairaus, kuten sepelvaltimotauti, synnynnäinen sydänvika, läppävika, sydänlihastulehdus tai sydänlihaksen rappeuma. Myös krooninen verenpainetauti voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Vaikea sydämen vajaatoiminta voi pahimmillaan johtaa äkilliseen hengenahdistuskohtaukseen ja tajunnan hämärtymiseen. Hengenahdistus voi myös olla oire sydämen läppäviasta, mutta tässä tapauksessa kyseessä on jo vakava sairaus. Lievä läppävika yleensä ei aiheuta oireita.
Yleisimpiä hoidettavia läppävikoja on aorttaläpän ahtauma, joka sijaitsee sydämen vasemman kammion ja päävaltimon välissä. Ahtauma vaikeuttaa veren virtaamista vasemmasta kammiosta päävaltimoon. Tämä heikentää sydämen pumppaustehoa ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Ylimääräiset sydämen tykytykset
Ylimääräiset sydämen tykytykset voivat viitata rytmihäiriöön. Jos tajunta hämärtyy rytmihäiriön yhteydessä, on syytä hakeutua lääkäriin. Silloin voi olla kyse vakavasta häiriöstä. Jos sydämen tykytyksiä esiintyy yhdessä tajuttomuuden kanssa, se on selvä merkki huolestuttavasta rytmihäiriöstä.
Rytmihäiriöissä sydämen sähköinen toiminta muuttuu niin, että sydän lyö liian nopeasti tai liian hitaasti sekä usein epäsäännöllisesti. Yleisin rytmihäiriö on eteisvärinä eli flimmeri, joka aiheuttaa edellisten oireiden lisäksi myös väsymystä, hengenahdistusta ja joskus rintakipua. Eteisvärinää voi esiintyä ajoittain, jonka jälkeen rytmi palaa pitkään normaaliksi. Vakavin rytmihäiriö on kammiovärinä, joka johtaa sydänpysähdykseen.
Oireiden perusteella on vaikea päätellä, minkä tyyppisestä rytmihäiriöstä on kyse, ja joskus sydämen epäsäännöllinen rytmi huomataan lääkärissä sattumalta ilman ennakko-oireita. Rytmihäiriöt voivat olla myös täysin vaarattomia, mutta toistuvat rytmihäiriöt kannattaa aina tutkia.
