Jatkuva pissahätä voi olla ikävä tunne. Normaalisti ihminen virtsaa päivän aikana 3-5 kertaa. Jos määrä ylittyy selvästi, eli vessassa pitää käydä yli kahdeksan kertaa, voidaan puhua tihentyneestä virtsaamistarpeesta eli tiheävirtsaisuudesta.
Yliaktiivinen rakko voi häiritä tavallista elämää merkittävästikin, jos esimerkiksi yöllä joutuu nousemaan vessaan useita kertoja, virtsaaminen tuntuu pakonomaiselta tai virtsa uhkaa karata.
Joskus jatkuva pissahätä voi myös olla merkki sairaudesta. Jos tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen liittyy kipua, kirvelyä, verta, janon tunnetta tai väsymystä, on syytä hakeutua lääkäriin. Oireet voivat viitata johonkin vakavampaan sairauteen.
Jatkuva pissahätä: 7 selitystä vaivalle
1. Liiallinen vedenjuonti
Tiheän virtsaamistarpeen taustalla on usein yksinkertainen selitys: liiallinen veden juominen. Trendikäs suositus runsaasta veden juonnista voi olla jopa haitallinen. Janon tunne säätelee veden juonnin tarpeen. Enempää vettä ei tarvitse juoda. Keskimäärin ihminen virtsaa päivässä yhdestä kahteen litraa. Jos virtsaa kertyy yli kaksi litraa, juodun nesteen määrää pitäisi vähentää. Samoin kahvi, tee ja alkoholi lisäävät erittyvän virtsan määrää ja häiritsevää virtsaamisherkkyyttä.
2. Tulehdus tai sukupuolitauti
On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, onko vessassa käymisen tarve lisääntynyt lyhyessä ajassa merkittävästi ja häiritseekö se. Jos virtsaamisessa tapahtuu äkillinen muutosoire, se voi kieliä tulehduksesta tai esimerkiksi sukupuolitaudista. Virtsarakkoinfektion tyypillisiä oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely. Naisilla on lyhyempi virtsaputki kuin miehillä, mikä on yksi syy siihen, että infektiot ovat naisilla tavallisempia.
3. Jännäpissa
Erilaiset jännitystilat aktivoivat virtsaamistarpeen tunnetta. Virtsan määrä ei jännittäessä lisäänny, mutta rakko reagoi virtsan määrään tavallista herkemmin. Esimerkiksi urheilija voi joutua käymään useita kertoja vessassa ennen kilpasuoritusta.
4. Neurologinen sairaus
Jos tarve virtsata tuntuu pakonomaiselta, se voi olla neurologisen sairauden, kuten aivoinfarktin, MS-taudin tai Parkinsonin taudin oire. Neurologisista sairauksista kärsivistä potilaista suurin osa kärsii rakon kouristelutaipumuksesta.
5. Virtsarakon syöpä
Veri virtsassa on virtsatietulehduksen yleinen oire, mutta joskus se voi olla ensioire virtsarakon syöpäkasvaimesta. Sairastuminen on tavallisinta 60-80 vuoden iässä. Virtsaamisen pakon tunnetta aiheuttava virtsarakon syöpä on melko yleinen tupakoitsijoiden keskuudessa.
6. Hoitamaton diabetes
Jos virtsaaminen on lisääntynyt ja janokin piinaa jatkuvasti, syynä voi olla hoitamaton diabetes. Virtsaan erittyvät sokeri vetää mukanaan runsaammin nestettä, jolloin virtsan määrä kasvaa. Tämä voi tarkoittaa useita yöllisiä vessareissuja. Janontunne puolestaan johtuu nestehukasta.
7. Eturauhasen ongelmat
Eturauhasärsytys on miehillä esiintyvä oireisto, jossa kylmässä oleminen aiheuttaa alavatsakipua, virtsaamiskirvelyä ja virtsaamistarvetta. Eturauhasen kipuoireyhtymä tunnetaan myös nimellä krooninen tulehdus, mutta todellisuudessa se on kylmän aiheuttama ärsytystila. Kovaa pissahätää voi aiheuttaa myös eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö.
Jatkuva pissahätä hallintaan: Kouluta rakkoasi
Jos jatkuva vessassa ramppaaminen häiritsee, voiko asialle tehdä itse mitään? Voiko rakkoa kouluttaa? Kyllä voi. Kun normaali terve rakko on puolillaan, tulee ensimmäinen virtsaamistunne. Se menee minuutissa ohi. Kun rakko on 70 prosenttia täynnä, tunne tulee uudelleen ja voimistuu niin kauan, että rakko tyhjenee.
Tihentynyt virtsaamisen tarve johtuu useimmiten siitä, että on totuttanut rakkonsa liian tiheisiin vessakäynteihin. Siksi vessassa ei kannata käydä “varmuuden vuoksi”. Joskus tuntemus tulee joskus pienelläkin täytöllä ja turhan herkästi. Silloin ei tarvitse reagoida ensimmäiseen virtsaamistarpeeseen, vaan odottaa joitakin minuutteja. Se voi auttaa.
