Yläselkäkipu voi tuntua epämiellyttävältä tuntemukselta lapojen välissä. Usein tämä kipu voi säteillä myös etupuolelle, rintalastan seudulle, hartioihin, niskaan tai käsiin. Joissain tapauksissa kipu voi liittyä puutumiseen, tunnottomuuteen ja lihasheikkouteen.
On tärkeää muistaa, että kipu on myös subjektiivinen kokemus. Ahdistuneeksi itsensä tunteva henkilö voi kokea kivun paljon voimakkaammin kuin henkilö, joka ei koe ahdistuneisuutta. Fysioterapeutti (OMT) Teemu Ripatti Lääkärikeskus Mehiläisestä painottaa, että vaikka selkäkipu voi tuntua merkityksettömältä oireelta, se voi rajoittaa elämää merkittävästi, jos muutenkin on vaikeaa.
Yläselkäkipu on yleinen vaiva, josta monet kärsivät jossain vaiheessa elämäänsä. Arviolta joka neljäs suomalainen kärsii yläselkäkivusta vuosittain. Vaikka miesten selkäkipujen esiintyvyys ei lisäänny iän myötä, naisten selkäkipu yleistyy hieman iän karttuessa. Yläselkäkipu saa usein potilaat hakeutumaan lääkärin, fysioterapeutin tai hierojan vastaanotolle, etenkin jos kipu haittaa arkea tai jos oire on uusi ja tuntematon. Pahimmillaan jopa hyvänlaatuinen yläselkäkipu voi rajoittaa elämää merkittävästi, estäen tiettyjen liikkeiden tekemisen tai muuten rajoittaen päivittäistä toimintaa. Ripatti kertoo, että neljäsosalla potilaista yläselkäkivun vuoksi kivun takia jää asioita tekemättä. Yläselän lihaksen, lihaskalvon tai nivelen ärtymisestä johtuva kipu voi myös vaikeuttaa hengittämistä, sillä yläselkä ei pysty laajentumaan normaalisti hengityksen mukana.
Yläselkäkipu johtuu yleensä lihaksen, lihaskalvon tai nivelen ärtymisestä. Suurin osa yläselän kivuista on vaarattomia ja liittyy usein siihen, miten henkilö käyttää selkäänsä ja millaiset elintavat hänellä on. Yläselkäkipujen syntyyn voivat vaikuttaa tupakointi, ylipaino ja geenit. Jos suvussa esiintyy paljon yläselkäkipuja, on todennäköistä, että henkilö itsekin kärsii niistä herkemmin. Ryhdillä ei yleensä ole merkittävää vaikutusta yläselkäkipuihin, mutta nuorilla henkilöillä Scheuermannin tauti, eli selkänikamien kasvuhäiriö, voi aiheuttaa kumaraa ja altistaa yläselkäkivuille. Vakavammat sairaudet voivat myös oirehtia yläselkäkipuina, joten on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon, jos kipuun liittyy epäilyttäviä oireita.
Sisäelinperäisellä yläselkäkivulla voi olla vakavia seurauksia, joten lääkärin puoleen kannattaa kääntyä viimeistään silloin, kun kipuun liittyy selittämätöntä painonlaskua, kipu tuntuu vain öisin, yläselkäkipu on poikkeuksellisen voimakasta, voimakas kipu ja kuume alkavat yhtä aikaa, kipu on syntynyt esimerkiksi kaatumisen seurauksena tai jos rinnassa tuntuu puristava tunne, joka säteilee käsiin. Erityisesti jos kipu ilmenee ensimmäistä kertaa, lääkäriin on syytä hakeutua herkemmin. Monesti ihminen menee lääkäriin selvittämään, onko oire kyse sydämestä. Jos oire on aiemmin tuttu, lääkäriin meno ei välttämättä ole tarpeen. Epämääräisen yläselkäkivun vuoksi on kuitenkin hyvä hakeutua lääkärin hoitoon. Lääkärissä on myös syytä käydä, jos aiemmin on sairastanut syöpää, sillä yläselän alueelle voi ilmestyä etäpesäkkeitä, joten kivun syy on syytä selvittää.
Yläselkäkipua hoidetaan lääkärin johdolla. Lääkäri selvittää ensin, mistä kipu johtuu. Tarvittaessa kipua voidaan hoitaa särkylääkkeillä tai lihasrelaksanteilla. Fysioterapeutin tai osteopaatin antamat harjoitteluohjeet, hieronta ja nikamien käsittelyt voivat tukea lääkehoidon tehokkuutta. Vain harvoissa tapauksissa yläselkäkipu vaatii leikkaushoitoa.
Fysioterapeutin vastaanotolla selvitetään ensin, kuinka pitkäaikainen vaiva on kyseessä. Yläselkäkipua potevat henkilöt ovat yleensä kärsineet kivusta jo pitkään. Fysioterapeutti tarkastelee ensin, mitä henkilö tekee ja miten hän käyttää selkäänsä. Yksi selkeä syy ongelmiin on selän liian yksipuolinen käyttö. Vaikka ihmisen rakenne on tehty liikkumista varten, monet meistä eivät liikuta selkäämme tarpeeksi, ellei harrasta aktiivista liikuntaa. Jos selässä ei ole riittävästi liikettä, tämä asia tulisi ensiksi korjata ja katsoa, jatkuuko kipu sen jälkeen. On myös hyödyllistä pohtia, milloin on viimeksi hengästynyt ja käyttänyt rintakehän aluetta. Yllättävän moni potilas kertoo, ettei muista tällaista tilannetta. Jos kärsii pitkään yläselkäkivusta, on tärkeää tehdä pysyviä muutoksia kehon käyttötapoihin. Tähän tarkoitukseen soveltuvat erilaiset fysioterapeuttiset harjoitukset. Sauvakävely on myös hyvä tapa lievittää yläselkävaivoja. Sauvakävely lisää selän liikettä kävellessä ja samalla keho saa pientä voimaharjoitusta.
Yläselkäkipu on taipuvainen uusiutumaan. Usein kipu voi kuitenkin helpottaa nopeammin, kun uskaltaa liikkua. Ripatti muistuttaa, että kivut tulevat ja menevät. Mitä enemmän henkilö tiedostaa, ettei kivussa ole kyse mistään vakavasta ja uskaltaa liikkua, sitä nopeammin vaiva todennäköisesti paranee. Selinmakuulle jääminen on viimeinen asia, mitä kannattaa tehdä selkäkipujen kanssa. Yläselän kipu yleensä kestää muutamasta päivästä viikkoihin. Jos kipu ei parane kuudessa viikossa, on suositeltavaa hakeutua jatkotutkimuksiin. Jos yläselkäkivut ovat aiemmin vaivanneet, on hyvä välttää passiivisuutta. Liikunta toimii myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kipujen välttämiseksi. Ripatti painottaa, että kehomme on suunniteltu liikkumaan, vaikka yhteiskunta ohjaa meitä istumaan päätteiden ääressä ja liikkumaan autolla, taksilla tai bussilla. Yhteiskunnan tulisi panostaa enemmän siihen, että ihmisillä olisi mahdollisuus liikkua monipuolisesti. Silloin yläselkäkivut eivät olisi niin suuri ongelma.
