Kun flunssa iskee, keuhkoputkien ja henkitorven limakalvot ärtyvät, mikä aiheuttaa yskää ja liman nousua yskiessä. Tätä limaista yskää, jonka aiheuttaa virus tai bakteeri, kutsutaan bronkiitiksi eli keuhkoputkentulehdukseksi.
Keuhkoputkentulehduksen tarttuminen
Äkillistä eli akuuttia keuhkoputkentulehdusta aiheuttavat samat virukset, jotka aiheuttavat flunssaa. Virusperäinen keuhkoputkentulehdus tarttuu samalla tavoin kuin flunssa – pisara- ja kosketustartuntana. Virus päätyy hengitysteihin ilman kautta tai tartunnan voi saada kosketuksen kautta. Toisaalta bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus ei tartu, koska se on elimistön omien bakteerien aiheuttama jälkitauti.
Tartunnalta suojautumisessa on tärkeää noudattaa hyvää käsihygieniaa. Kädet tulee pestä huolellisesti saippualla ja kuivata hyvin. Myös yskimiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja estää viruksen leviäminen ilmaan esimerkiksi yskimällä hihaan tai nenäliinaan. Lisäksi yskimisen jälkeen kädet on tärkeää pestä huolellisesti.
Tupakointi, astma ja allergia lisäävät riskiä sairastua bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen. Tupakoimattomuus sekä astma- ja allergiaoireiden hoito voivat auttaa välttämään keuhkoputkentulehduksen.
Keuhkoputkentulehduksen oireet
Tyypillisiä keuhkoputkentulehduksen oireita ovat:
- Limainen yskä
- Muut flunssan oireet, kuten nuha, kurkkukipu ja kuume
Jos yskä on kuivaa ja hakkaavaa, se johtuu todennäköisesti kurkunpääntulehduksesta. Mikäli limaiseen yskään liittyy myös korkea kuume, mutta ei muita flunssaoireita, kyse saattaa olla myös keuhkokuumeesta.
Keuhkoputkentulehduksen aiheuttaman limaisen yskän paranemisaika on yleensä noin kaksi viikkoa. Jos yskä kuitenkin jatkuu pitkään eikä siihen liity bakteeritulehdusta tai kuumetta, voi kyse olla kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta eli limaisesta yskästä ilman muita flunssan oireita. Usein tupakoitsijat ja astmaatikot ovat herkempiä krooniselle keuhkoputkentulehdukselle ja he sairastavat helpommin myös bakteeritulehduksen.
Keuhkoputkentulehduksen jälkitaudit
Jos keuhkoputkentulehduksessa olo hetkellisesti paranee ja huonontuu uudestaan, voi olla kyse jälkitaudista, kuten bakteeriperäisestä keuhkoputkentulehduksesta, joka vaatii lääkärissä käyntiä. Virus vaurioittaa limakalvoa, ja se on alttiimpi bakteerien hyökkäyksille, mikä saa bakteerit lisääntymään. Keuhkoputkentulehduksen jälkitauteja voivat olla myös keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Mikäli vointi heikkenee, on syytä hakeutua lääkäriin.
Keuhkoputkentulehdus lapsella
Pienillä lapsilla virusperäiset keuhkoputkentulehdukset voivat olla vaikeita hoitaa. Koska lapsen hengitystiet ovat pienet, pelkkä limakalvoturvotus voi aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumista. Lasten kohdalla puhutaankin usein bronkioliitista eli pienten keuhkoputkien tulehduksesta. Hengenahdistus keuhkoputkentulehduksen yhteydessä vaatii lääkärin hoitoa.
Miten keuhkoputkentulehdus todetaan?
Keuhkoputkentulehdus todetaan yleensä potilaan kertoman perusteella terveydentilasta ja taudin synnystä. Keuhkoja kuuntelemalla ei voi todeta keuhkoputkentulehdusta, mutta sen avulla voidaan arvioida keuhkokuumeen mahdollisuutta. Tarvittaessa otetaan myös keuhkokuva ja mitataan veren CRP-arvo eli tulehdusarvo, vaikka näistä ei ole apua keuhkoputkentulehduksen diagnosoinnissa.
Keuhkoputkentulehduksen hoito
Keuhkoputkentulehdusta hoidetaan yleensä samoin kuin flunssan oireita – levolla, höyryhengityksellä sekä kuumilla juomilla ja muulla nesteytyksellä helpottavat usein oloa. Keuhkoputkentulehdus yleensä paranee itsestään noin kahden viikon aikana.
Myös bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus paranee usein ilman antibioottihoitoa. Antibioottihoitoa voidaan harkita, jos paranemista halutaan nopeuttaa esimerkiksi astman tai muun keuhkosairauden yhteydessä.
Milloin lääkäriin?
Lääkärissä kannattaa käydä, jos:
- Limainen yskä pitkittyy ja jatkuu yli kaksi viikkoa.
- Kuume ja flunssa jatkuvat yli kolme vuorokautta tai ilmenee korkea kuume ilman flunssan oireita.
Milloin takaisin töihin, kouluun tai päiväkotiin?
Sairasloman tarpeen keuhkoputkentulehduksen yhteydessä määrittelee oma vointi. Töihin, kouluun tai päiväkotiin voi palata, kun vointi sen sallii. Fyysistä rasitusta ja liikuntaa kannattaa välttää pari viikkoa sairastumisen jälkeen.
Asiantuntijana artikkelissa Ari Rosenvall, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri.
