Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) on viime vuosikymmenen aikana yhdistetty aivoverenkiertosairauksiin liittyvään muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen. Se voi esiintyä rajattuina oireina tai edetä laaja-alaiseksi dementiaksi. VCI on monimuotoinen sairaus, joka liittyy erilaisiin vaskulaarisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin.
Verisuoniperäinen dementia
Verisuoniperäinen dementia on toiseksi yleisin dementian muoto Alzheimerin taudin jälkeen. Se johtuu siitä, kun heikentynyt verenkierto vaurioittaa aivokudosta. Aivokudoksen verenkierto voi olla vähentynyt tai täysin tukkeutunut verihyytymän vuoksi.
Verisuoniperäisen dementian oireet voivat kehittyä hitaasti tai ilmestyä aivohalvauksen tai suuren leikkauksen, kuten sydämen ohitusleikkauksen tai vatsan alueen leikkauksen, jälkeen.
Dementia ja siihen liittyvät sairaudet ja tilat ovat vaikeita erottaa toisistaan, koska niillä on samanlaisia oireita. Verisuoniperäinen dementia johtuu verenkiertohäiriöistä aivoissa, mutta tämä ongelma voi kehittyä eri tavoin. Esimerkkejä verisuoniperäisestä dementiasta ovat:
Sekadementia: Tämä tyyppi ilmenee, kun sekä verisuoniperäisen dementian että Alzheimerin oireita esiintyy samanaikaisesti.
Multi-infarktidementia: Tämä ilmenee toistuvien, usein “hiljaisten” tukosten jälkeen, jotka vaikuttavat tiettyjen aivojen osien verenkiertoon. Muutokset, jotka tapahtuvat jokaisen tukoksen jälkeen, eivät välttämättä ole heti havaittavissa, mutta ajan myötä niiden yhteisvaikutus alkaa aiheuttaa oireita. Tätä kutsutaan myös verisuoniperäiseksi kognitiiviseksi heikentymäksi.
Verenkierron heikkenemisen tai pysähtymisen vaikutus aivoihin riippuu siitä, minkä kokoinen ja missä sijaitseva alue on vaurioitunut. Jos pieni alue aivoista, joka hallitsee muistia, vaurioituu, saatat olla “unohteleva”, mutta tämä ei välttämättä muuta kykyäsi tehdä normaaleja toimintoja. Jos suurempi alue vaurioituu, sinulla voi olla vaikeuksia ajatella selkeästi tai ratkaista ongelmia. Nämä ongelmat voivat vaikuttaa kykyysi toimia normaalisti.
Tutkijat uskovat, että verisuoniperäinen dementia yleistyy tulevina vuosikymmeninä, koska:
- Verisuoniperäinen dementia johtuu yleensä sairauksista, jotka esiintyvät useimmiten vanhemmilla ihmisillä. Näitä ovat valtimoiden kovettuminen (ateroskleroosi), sydänsairaudet ja aivohalvaus.
- Yli 65-vuotiaiden ihmisten määrä kasvaa.
- Ihmiset elävät pidempään pitkäaikaisten (kroonisten) sairauksien, kuten sydänsairauksien ja diabeteksen, kanssa.
VCI:n eri lajit
VCI voidaan jakaa eri lajeihin, kuten pienten ja suurten aivovaltimoiden tautiin sekä kognitiivisesti kriittisellä alueella sijaitsevan infarktin aiheuttamiin tiloihin. Muita syitä voivat olla esimerkiksi aivoverenvuodon jälkitilat ja samanaikainen Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden esiintyminen.
Kuvantamistutkimukset ja diagnoosi
VCI:n syitä arvioitaessa käytetään erilaisia kuvantamistutkimuksia, kuten TT- ja MRI-kuvia. Näillä tutkimuksilla voidaan havaita aivoinfarkteja, valkean aineen muutoksia ja muita vaskulaarisia muutoksia. Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan myös neurologisia tutkimuksia ja neuropsykologista arviointia.
Vaaratekijät ja hoito
VCI:n vaaratekijöitä ovat esimerkiksi kohonnut verenpaine, diabetes, dyslipidemia, liikunnan puute ja tupakointi. Näitä vaaratekijöitä voidaan hallita elintapamuutoksilla ja tarvittaessa lääkehoidolla. Lisäksi liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitys aivojen toiminnalle ja terveydelle on korostunut.
Vaikka VCI:lle ei ole virallista lääkehoitoa, varhaiset oireet voidaan havaita ja seurata säännöllisesti asiantuntijan toimesta. Lisäksi verenpaineen alentaminen ja muut verisuonitautien riskitekijöiden hoito voivat myös vähentää kognitiivisen heikentymisen riskiä.
Eläminen verisuoniperäisen dementian kanssa
Verisuoniperäinen dementia pahenee ajan myötä eikä siihen ole parannuskeinoa. Kuitenkin taudin eteneminen voi vaihdella. Tauti voi pysyä vakaana pitkiäkin aikoja. Jotkut verisuoniperäistä dementiaa sairastavat saattavat ajan myötä tarvita paljon apua henkisten ja fyysisten kykyjen heikentymisen vuoksi. Perheenjäsenet voivat aluksi huolehtia verisuoniperäisestä dementiasta kärsivästä henkilöstä, mutta taudin edetessä hän voi tarvita erikoistuneempaa hoitoa.
Hengähdystauko-ohjelmat, aikuisten päivähoitopalvelut ja muut resurssit voivat auttaa hoitajaa saamaan aikaa itselleen, kun huolehtii rakkaasta, jolla on verisuoniperäinen dementia.
Pitkäaikaishoitolaitokset, jotka ovat erikoistuneet dementioiden, Alzheimerin ja muiden siihen liittyvien sairauksien hoitoon, ovat usein saatavilla, jos verisuoniperäisestä dementiasta kärsivä henkilö ei enää voi asua kotona. Terveydenhuollon tarjoaja voi neuvoa hoitajalle sopivia tukipalveluja.
Johtopäätös
Vaikka vaskulaarinen dementia voi olla monimuotoinen ja edetä eri tavoin, varhainen diagnoosi ja riskitekijöiden hallinta voivat auttaa hidastamaan taudin etenemistä. Elintapamuutokset, kuten terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, voivat myös tukea aivojen terveyttä ja ehkäistä kognitiivisen heikentymisen riskiä.
