Tänään meillä on ilo esitellä sinulle mielenkiintoinen aihe: kaulan kipu oikealla puolella. Tämä artikkeli käsittelee kaula- ja aivovaltimon dissekoitumaa, joka voi olla syynä tähän epämukavaan vaivaan.
Mitä on kaula- ja aivovaltimon dissekoituma?
Dissekoitumassa valtimon seinämään tulee repeämä, joka mahdollistaa veren pääsyn seinämän kerrosten väliin. Tämä voi johtaa verihyytymän kehittymiseen suonen seinämän sisään ja suonen ahtautumiseen tai tukkeutumiseen, tai aneurysman (valtimonpullistuman) muodostumiseen.
Dissekoitumat jaetaan spontaaneihin ja traumaattisiin. Spontaani dissekoituma syntyy ilman ulkoista syytä, kun taas traumaattinen dissekoituma johtuu vakavasta kaulan vammasta. Tässä artikkelissa käsittelemme pääasiassa spontaaneja dissekoitumia.
Kaula- ja aivovaltimojen dissekoitumat sijaitsevat yleensä sisemmässä kaulavaltimossa tai nikamavaltimossa. Näitä esiintyy harvemmin muissa aivovaltimoissa. Dissekoitumien syitä, hoitoa ja ennustetekijöitä on tutkittu Kansainvälisessä CADISP-tutkimuksessa.
Kuka voi saada kaulavaltimon dissekoituman?
Kaulavaltimon dissekoituma on nuorten ja keski-ikäisten aikuisten yleisin yksittäinen aivoinfarktin syy. Tyypillisesti tämä vaiva koskee perusterveitä ja liikunnallisesti aktiivisia henkilöitä.
Diagnosoiduista dissekoitumapotilaista noin 80 prosenttia saa aivoinfarktin tai ohimenevän aivoiskemian. Tämä vaiva voi esiintyä kaiken ikäisillä, mutta yleisimmin se ilmenee 40-50-vuotiailla. Lisäksi miehet sairastuvat tähän vaivaan hieman useammin kuin naiset.
Mikä aiheuttaa kaulavaltimon dissekoituman?
Kaulavaltimon dissekoituman perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta sen syntyyn vaikuttavat monitekijät. Potilailla voi olla altistava valtimoseinämän sidekudoksen rakenteellinen heikkous, mahdollisesti perinnöllisistä syistä. Tämä heikko seinämä voi altistua repeämiselle esimerkiksi vähäpätöisen vamman seurauksena.
Periytyykö riski?
On useita syitä olettaa, että perinnöllisillä tekijöillä on osuutta dissekoituman syntyyn. Joillakin perinnöllisiä sidekudostauteja sairastavilla esiintyy kaulavaltimon repeämiä useammin. Lisäksi havaittu, että noin puolella dissekoitumapotilaista on perinnöllisiä poikkeavuuksia ihon sidekudoksessa, mikä viittaa systeemiseen sidekudosongelmaan.
On kuitenkin huomattava, että tunnetuilla sidekudostautia sairastavilla potilailla dissekoitumien esiintyvyys on hyvin pieni. Lisäksi dissekoitumapotilailla ei ole selvästi enempää ulkoisia sidekudokselle tyypillisiä merkkejä.
Mitä muita riskitekijöitä on?
CADISP-tutkimuksessa havaittiin, että dissekoitumapotilailla oli selvästi vähemmän perinteisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä verrattuna muihin aivoinfarktin syihin. Tutkimuksen mukaan dissekoitumapotilailla esiintyi vähemmän ylipainoa ja pienempi veren kolesterolipitoisuus. Sen sijaan heillä oli useammin verenpainetautia.
Kohonnut verenpaine voi jäykistää valtimoiden sisimpiä kerroksia, mikä altistaa ne repeämiselle. Tutkimuksessa on myös esitetty, että tupakointi voi lisätä dissekoituman riskiä.
Voivatko ulkoiset tekijät aiheuttaa dissekoituman?
On raportoitu, että jopa 10-40 prosentilla dissekoitumapotilaista on pään ja kaulan alueen vammoja. Nämä vammat ovat yleensä vähäisiä eikä niistä aiheudu terveydellisiä haittoja. Yleisiä vamman aiheuttajia voivat olla esimerkiksi kaatuminen tai pään äkillinen kääntyminen.
Tulehdusreaktio voi vaikuttaa dissekoituman syntymiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että dissekoitumapotilailla esiintyy useammin infektioita ennen sairastumista. Tämä voi liittyä väliaikaiseen suonenseinämän heikentymiseen, joka altistaa repeämiselle.
Lisääkö migreeni riskiä?
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että migreeni ja kaulavaltimon repeytymisen yhteys on todellinen. Dissekoitumapotilailla sekä auraton että aurallinen migreeni ovat yleisempiä kuin terveillä henkilöillä. Tämä voisi viitata siihen, että migreenillä ja dissekoitumalla voi olla yhteisiä syitä.
Millaisia oireita dissekoituma aiheuttaa?
Kaulavaltimon dissekoituman oireet vaihtelevat vaurioituneesta suonesta ja aivoiskemian sijainnista ja laajuudesta riippuen. Yleisimpiä oireita ovat päänsärky, niskakipu ja erilaiset paikallisoireet, kuten kasvojen, korvan tai silmän alueen kipu. Mahdollinen aivoiskemia voi aiheuttaa toispuolista raajaheikkoutta, puhehäiriöitä, näköhäiriöitä ja muita neurologisia oireita.
Miten dissekoitumaa hoidetaan?
Jos epäilet kaulavaltimon dissekoitumaa tai olet kokenut aivoiskemiaoireita, on tärkeää hakeutua välittömästi neurologiseen yksikköön. Dissekoituman aiheuttama aivoinfarkti voidaan hoitaa liuotushoidolla, ja sen jälkeen pyritään ehkäisemään iskemian uusiutumista lääkehoidon avulla. Vain paikallisoireilla ilmenevää dissekoitumaa hoidetaan pääasiassa estämällä tulevia aivoinfarkteja.
Millainen on dissekoitumapotilaan ennuste?
Kuolleisuus dissekoitumaan on vähäistä, ja suurin osa potilaista saavuttaa hyvän toimintakyvyn kolmen kuukauden kuluessa. Paikallisoireilla ilmenevällä dissekoitumalla ennuste on yleensä hyvä, kun taas sisemmän kaulavaltimon dissekoituma voi johtaa vaikeampaan aivoinfarktiin ja huonompaan ennusteeseen.
Voiko dissekoituma uusiutua?
Valtaosalla potilaista dissekoituma esiintyy vain kerran elämän aikana. Jos dissekoitumia esiintyy useampia, ne tulevat yleensä samanaikaisesti tai muutaman kuukauden välein. Tämä voi johtua väliaikaisesta riskitekijöiden kasautumisesta. Vaikka dissekoituma laukeaa yleensä vähäisestä traumasta, on suositeltavaa välttää urheilulajeja, joissa on suuri vammariski. Tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen hyvä hoito ovat myös tärkeitä toimenpiteitä muiden sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi.
Tämä oli Oppia Uutta -sivuston artikkeli kaulavaltimon dissekoitumasta. Toivottavasti löysit tästä artikkelista hyödyllistä tietoa. Muista aina kääntyä lääkärin puoleen, jos epäilet sairastavasi tämän vaivan.
Lähde: Lääkärilehti 33/14: Kaulavaltimon dissekoituma
