Dyspepsia, tuttavallisemmin ylävatsavaivat tai ruoansulatusvaivat, saavat sinut tuntemaan epämukavuutta ja kipua ylävatsassasi. Et ole yksin, sillä jopa 20-40 prosenttia aikuisista kärsii näistä vaivoista. Sekä miehillä että naisilla nämä vaivat ovat yhtä yleisiä.
Epämiellyttävät oireet, joita et halua sietää
Ylävatsavaivojen oireet vaihtelevat, mutta tyypillisiä dyspepsian oireita ovat:
- Täyden vatsan tunne aterian jälkeen ja aterian aikana
- Ylävatsakipu
- Ylävatsan turvotus
- Röyhtäily
- Polttelu
- Pahoinvointi
- Oksentelu
Milloin on aika ottaa yhteyttä lääkäriin?
Satunnaiset ylävatsavaivat eivät yleensä vaadi lääkärin apua. Mutta jos oireet vaivaavat sinua päivittäin tai useita kertoja viikossa, häiriten arkipäivääsi, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Samoin, jos ylävatsavaivat ovat uusia ja alkavat äkillisesti, on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. Erityisesti yli 55-vuotiaiden tulisi olla tarkkana, sillä iäkkäämmillä ihmisillä näiden oireiden aiheuttajana voi olla vakavampi sairaus, joka vaatii hoitoa.
Jotkut oireet voivat olla huolestuttavia ja vaativat erityistä huomiota, kuten:
- Laihtuminen
- Verioksennukset
- Veriripuli
- Tummat ulosteet
- Toistuva oksentelu
- Tunne ruoan tarttumisesta ruokatorveen
- Kipua niellessä
- Selkään säteilevä kipu
Lääkäri tutkii vatsasi ja tarkastelee yleistä tilaasi. Usein tarvitaan myös laboratoriokokeita. Lääkärin vastaanotolla selvitetään mahdolliset muut sairaudet, käytössä olevat lääkkeet ja elintavat. Tarvittaessa voidaan tehdä myös ruokatorven tähystys eli gastroskopia, joka auttaa diagnoosissa.
Toiminnalliset syyt – Miksi sinulla on ylävatsan vaivoja?
Mikä aiheuttaa ylävatsavaivat? Syitä on monia, ja ne voidaan jakaa toiminnallisiin ja elimellisiin syihin.
Toiminnalliset ylävatsavaivat ilmenevät, kun niiden taustalta ei löydy mitään konkreettista sairautta. Näitä tapauksia on yli puolet kaikista dyspepsiatapauksista. Onneksi nämä vaivat eivät ole vaarallisia, mutta ne ovat silti ikäviä.
Toiminnallisten oireiden syntyyn ei ole tarkkaa tietoa, mutta usein niihin liittyy mahalaukun hidastunut tyhjeneminen. Lisäksi on havaittu, että henkilöt, jotka kärsivät toiminnallisista ylävatsavaivoista, reagoivat herkemmin mahalaukun ja suolen venymiseen. He eivät kuitenkaan tuota enemmän suolistokaasuja kuin muut.
Joissakin tapauksissa dyspepsian taustalla voi olla psyykkisiä syitä ja stressiä. Joidenkin ihmisten aivojen ja suoliston yhteys on herkempi, ja he reagoivat selkeästi suolen oireisiin, kun heillä on huolia. Tätä kutsutaan myös stressivatsaksi.
Sairaudet ja niiden vaikutus dyspepsiaan
Hieman alle puolet ylävatsavaivoista johtuu erilaisista sairauksista.
Refluksitauti aiheuttaa närästystä ja karvaan mahansisällön nousua suuhun. Ylipaino, rasvainen ruoka, tupakointi, vähentynyt syljen eritys ja raskaus altistavat tälle taudille. Painonpudotus ja vyötärönympäryksen pienentäminen ovat lääkkeettömiä hoitomuotoja.
Helikobakteeri-infektio on usein oireeton, mutta se voi aiheuttaa ylävatsavaivoja ja raudanpuuteanemiaa. Suomessa yli puolella vanhemmista aikuisista, jotka kasvoivat vähemmän hygieenisissä oloissa, on helikobakteeri-infektio. Alle 50-vuotiailla sitä esiintyy huomattavasti vähemmän, ja lapsilla ja nuorilla se on harvinaista.
Mahahaava tarkoittaa vatsalaukun limakalvon vaurioita. Yleisimmät syyt ovat joko helikobakteerin aiheuttama tulehdus tai tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö.
Ruokatorven alaosan tulehdus on vaikean refluksitaudin yleisin lisäsairaus. Se aiheuttaa usein jatkuvaa ylävatsan ja rintalastan takaista kipua.
Sappikivitaudissa oireina on äkillinen kipu oikealla ylävatsalla tai keskivatsalla. Kipu voi säteillä hartioihin ja niskaan, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.
Laktoosi-intoleranssissa henkilöllä on ongelmia maidon sokerin imeytymisen kanssa. Tämä aiheuttaa tyypillisesti vatsan turvotusta, ilmavaivoja, ripulia ja vatsakipuja. Hoitona on laktoosin välttäminen tai vähentäminen ruokavaliossa.
Keliakia aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvoilla gluteenin takia. Oireita voivat olla pitkäaikainen ripuli, vatsakipu, turvotus, ilmavaivat, ummetus ja suolen toiminnan vaihtelut. Hoitona on gluteeniton ruokavalio.
Joskus ylävatsavaivat eivät johdu suolistosta, vaan ne voivat johtua sepelvaltimotaudista. Tällöin kipu ilmenee yleensä fyysisen rasituksen yhteydessä ja lievittyy levossa.
Toiminnallisten ylävatsavaivojen hoito
Jos ylävatsavaivat johtuvat sairauksista, hoito perustuu näiden sairauksien hoitoon. Usein sairauden hoito ei kuitenkaan täysin poista ylävatsavaivoja. Onneksi samoja hoitokeinoja voi kuitenkin kokeilla myös toiminnallisen dyspepsian oireiden lievittämiseksi.
Yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat haponestolääkkeet, kuten protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ja H2-salpaajat (famotidiini, ranitidiini). Tällainen lääkehoito on yleensä lyhytaikaista.
Myös muut närästyslääkkeet, kuten antasidit ja limakalvon suoja-aineet, voivat auttaa joitakin ihmisiä. Jotkut ovat saaneet apua myös masennuslääkkeistä, jotka auttavat lievittämään kipua.
Itsehoito ylävatsavaivojen avuksi
Koska toiminnallisten ylävatsavaivojen syitä ei yleensä saada selville, tarkkoja ohjeita niiden hoitoon ei voida antaa. On kuitenkin muutamia kotikonsteja, joita voit kokeilla.
On hyvä tarkkailla omaa ruokavaliotaan ja selvittää, aiheuttavatko tietyt ruoka-aineet erityisiä ylävatsan ongelmia juuri sinulle.
FODMAP-ruokavalio, jossa vältetään huonosti sulavia hiilihydraatteja, on auttanut monia suolistovaivoista kärsiviä. On kuitenkin tärkeää huomata, että FODMAP-ruokavaliossa ei tarvitse vältellä kaikkia FODMAP-hiilihydraatteja, vaan vain niitä, jotka aiheuttavat sinulle ongelmia.
Vatsan turvotukseen voi kokeilla pienempiä ruoka-annoksia ja rauhoittaa ruokailutilannetta. Liikunta voi myös auttaa, koska se edistää suoliston liikkuvuutta.
Särkylääkkeiden ja erityisesti tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi välttää, sillä ne voivat ärsyttää mahaa. Parasetamoli on vatsalle turvallisempi vaihtoehto. Tarvittaessa voit ottaa sitä tai jättää kipulääkkeet kokonaan. Huomaa, että tilanteen paraneminen voi kestää jopa viikon.
Stressaava elämäntilanne voi myös olla ylävatsavaivojesi taustalla. Olisi hyvä löytää tapoja purkaa stressiä ja kiireistä elämänrytmiä, jotta myös vatsasi voisi paremmin. Psykoterapia voi myös auttaa monia toiminnallisten ylävatsavaivojen lievittämisessä.
Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Käyvän hoidon potilasversio
