Matala-asteinen tulehdus – Hiljainen vaara vartiossa
Matala-asteinen tulehdus on kuin salakavala kumppani, joka kytee hiljaa elimistössä. Sitä ei näe eikä tunne päällepäin, toisin kuin vaikkapa nyrjähtäneestä nilkasta aiheutuva turvotus. Matala-asteiseen tulehdukseen ei myöskään liity kuumea, kuten esimerkiksi nielun tai korvan tulehdukseen. Siksi matala-asteisesta tulehduksesta käytetään myös termiä hiljainen tulehdus.
“Nimitys juontaa nimenomaan siitä, että mitään selkeää tulehdusta ei ole, vaan se on hieman salakavala. Se kytee vain hiljaa elimistössä”, kertoo Maria Lankinen, tutkija ja ravitsemustieteen dosentti Itä-Suomen yliopistosta.
Mistä matala-asteinen tulehdus johtuu?
Matala-asteiselle tulehdukselle on tyypillistä, että elimistön tulehdussolujen toiminta on yliaktiivista verrattuna normaaliin tilaan. Tulehdus on elimistön puolustusreaktio ulkoisia uhkatekijöitä vastaan. Matala-asteisessa tulehduksessa nämä uhkatekijät voivat olla esimerkiksi epäterveellinen ravinto, tupakointi, liikunnan puute, univaje ja stressi.
Ylipaino on merkittävä matala-asteisen tulehduksen riskitekijä. Erityisen haitallista on keskivartaloon ja vatsaonteloon kertynyt ylimääräinen rasva.
Myös suun terveys vaikuttaa. Hoitamaton ientulehdus voi ruokkia matala-asteista tulehdusta muualla elimistössä. Uudempi tieto kertoo, että suoliston kunto ja suolistomikrobiston koostumus vaikuttavat myös matala-asteisen tulehduksen riskiin.
“Mitä enemmän riskitekijöitä henkilöllä on, sitä todennäköisempi on matala-asteinen tulehdus”, Lankinen kertoo.
Mitä matala-asteinen tulehdus aiheuttaa?
Jatkuva matala-asteinen tulehdus on haitallinen elimistölle. On yhä enemmän näyttöä siitä, että matala-asteinen tulehdus liittyy monien vakavien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, syöpien, rasvamaksan, muistisairauksien ja masennuksen riskin lisääntymiseen.
Vaikka matala-asteisesta tulehduksesta ja sen yhteydestä sairauksien riskiin on puhuttu paljon viime vuosina, Lankinen painottaa, että se ei ole aivan uusi terveysuhka. Matala-asteista tulehdusta liittyviä merkkiaineita on mitattu Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkimuksissa jo yli kymmenen vuoden ajan.
Lankinen uskoo, että matala-asteisesta tulehduksesta puhutaan nykyään enemmän, koska siitä opitaan jatkuvasti lisää.
“Myös matala-asteisen tulehduksen mittaus- ja määritysmenetelmät ovat kehittyneet”, Lankinen toteaa.
Miten matala-asteinen tulehdus todetaan?
C-reaktiivinen proteiini eli CRP on maksan tuottama valkuaisaine, jonka määrä kasvaa nopeasti erilaisissa tulehdustiloissa elimistössä. Tätä voidaan mitata terveydenhuollossa verikokeella. Elimistön matala-asteisesta tulehduksesta kertoo niin kutsuttu herkkä CRP (S-hs-CRP).
Verikoe kertoo elimistön matala-asteisen tulehduksen tilasta, kun sitä mitataan silloin kun elimistössä ei ole akuuttia bakteeri- tai virusinfektiota tai muuta tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus voisi olla mahdollinen, jos herkkä CRP-arvo on vähintään 2 tai 3 mg/l.
Mitä voin tehdä alentaakseni hiljaisen tulehduksen riskiä?
Terveelliset elintavat ovat tehokkain tapa vaikuttaa matala-asteisen tulehduksen riskitekijöihin. Elimistön hiljainen tulehdustila kehittyy pikkuhiljaa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruoka- ja liikuntatottumuksiin, unen määrään ja laatuun sekä stressin ja painon hallintaan. Myös suun terveydestä huolehtiminen, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholin käyttö ovat tärkeitä tavoitteita.
“Joillakin ihmisillä voi olla parantamisen varaa useilla alueilla, toisilla vain joissakin. On hyvä aloittaa pienin askelin ja tehdä muutoksia, jotka tuntuvat itselle merkityksellisiltä ja mahdollisilta.”
Millainen ruokavalio hillitsee hiljaista tulehdusta?
Ruokatottumuksilla voi hillitä tai aktivoida elimistön matala-asteista tulehdusta. Yksittäinen ateria, joka sisältää runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa, lisää tulehdusta välittävien aineiden määrää elimistössä.
“Yksittäinen ateria ei kuitenkaan vielä laukaise tulehdusta, jos satunnaisesti syö epäterveellisesti. Pitkäaikaiset ruokailutottumukset ovat ratkaisevia.”
Ruokavalio, joka hillitsee hiljaista tulehdusta, on samanlainen kuin yleinen terveyttä edistävä ruokavalio. Siihen kuuluu monipuolisesti erilaisia kuidun lähteitä, kuten vihanneksia, juureksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Pehmeää rasvaa kannattaa suosia, erityisesti kalasta ja kasviöljyistä saatuna.
Runsasta punaisen ja prosessoidun lihan, kovien eläinrasvojen ja sokerin käyttöä tulisi rajoittaa. Maitotuotteet ja kananmuna ovat matala-asteisen tulehduksen suhteen neutraaleja eli ne eivät lisää eivätkä vähennä tulehdusta.
“Kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäisen ruoan vaikutus”, Lankinen täsmentää.
